Mikä voisikaan maistua paremmalta kuin itse kasvatetut tomaatit (Solanum lycopersicum). Olemme vähentäneet tomaattien viljelyä, sillä ne eivät kasva ruukuissa niin hyvin kuin toivoisimme. Ehkä se johtuu automaattisesta kastelujärjestelmästämme, joka kastelee pelkällä vesijohtovedellä. Vaikka silloin tällöin annamme kastelukannulla vahvaa ravinneliuosta, ei se näytä riittävän tomaateille koko kesäksi, vaan kasvu tyrehtyy heinäkuun lopulla. Satoa olemme siitä huolimatta saaneet aina hyvin.
Tänä vuonna kasvihuoneessa onkin vain yksi tomaattikasvi. Se on Miniboy-lajiketta, eli kasvi on pienikokoinen ja sopii siksi ruukkuun. Nyt suurin osa hedelmistä on kypsiä, mutta ei niitä ihan vielä voi kerätä, vaan niistä pitää nauttia ensin silmillä.
Ja totta puhuen, silmillä niistä kannattaa nauttiakin, sillä hedelmissä on niin paksut kuoret! No onhan ne itse kasvatettuja ja kyllähän kuoren saa hampailla rikki, mutta olen minä paremmankin makuisia tomaatteja joskus syönyt. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti